keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Tasapainoa etsimässä

Oletko koskaan kokenut sitä hetkeä, kun melkein liukastut, muttet kuitenkaan? Tai että kiven päälle astuessa nilkka melkein nyrjähtää? Tai että peruutat auton melkein päin puuta?
Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä tasapainosta - sekä henkisestä että fyysisestä.

On syytä iloita niistä vähältä piti tilanteista, mutta niitäkään ei sattuisi, jos ihminen olisi tasapainossa.
Jaa, miten tämä liittyy sitten hevosiin, ajattelet? Kahdellakin eri tavalla: ihminen vaikuttaa hevosen tasapainoon sekä käsittelyllään ja ratsastuksellaan, sekä hevosen elinpiirillä ja kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla.  Toinen puoli asiaa on hevosen henkinen tila. Saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta totta se on. Hevosen henkistä tilaa voi tukea muutamilla seikoilla, allaoleva lista antaa vähän viitteitä siihen...

Joskus hevosista kuulee sanottavan, että ne ovat tapaturma-alttiita tai että niille vaan sattuu. Niitä ei ehkä uskalleta tarhata laumassa, jos lainkaan, koska aina tulee ruhjeita. Olen jopa lukenut epäilyjä hevosten adhd:sta ynnä yhtä muuta naurettavaa.  Nyt kun elämme sivistyksen ja ymmärryksen kautta, myös hevosharrastuksen parissa, olisi ehkä nostaa muutama kissa pöydälle:

1. Hevonen kaipaa lajitoveria, se on laumaeläin
2. Ihmisen antama liikunta ei riitä hevoselle, koska pelkkä kuvioiden ja erilaisten muuvinen treenaaminen riitä tyydyttämään niitä tarpeita, joita hevosella pakoeläimenä on. Voidaan siis puhua virikkeistä.
3. Hevosta ei pidä inhimillistää. Jokainen hevonen ansaitsee tulla hyvin koulutetuksi ja hyvin ratsastetuksi, mutta mikä on hyvin?
4. Hevonen tarvitsee selkeät ohjeet (sille pitää siis opettaa) palkkioineen, jotta se ymmärtää mitä sen kulloinkin odotetaan tekevän
5. Hevonen ei koskaan tarkoituksella ole hankala tai jätä jotain tehtävää suorittamatta kettuillakseen
6. Hevonen on pärjännyt ilman ihmistä tuhansia vuosia, ei siis kannata olla näsäviisas sellaisen eläinlajin edessä
7. Hevonen oppii jokaisesta kohtaamisesta, halusimme tai emme. Ei siis kannata kuvitella, että se antaa ihan kaiken anteeksi
8. Hevonen ei ole tyhmä eikä se ole myöskään erityisen älykäs. Annetaan hevosen olla hevonen ja opetetaan sille kaikki se tieto, mitä siltä tulevaisuudessa odotetaan
9. Hevonen ei halua dominoida ihmistä, se ei halua olla johtaja, eikä päästä valtaistuimelle. Ei siis simputeta hevosta
10. Jos kaikesta edellämainitusta huolimatta haluat omistaa/hoitaa hevosta, keskity aidosti kuuntelemaan ja tarkkailemaan sen kyseisen yksilön tarpeita ja ota selvää eläinten oppimisesta, niin moni asiaa muuttuu paremmaksi.

Elämä hevosten parissa ei ole rakettitiedettä, ja sitä se nimeomaan ei ole. Se vaatii ymmärrystä ja empatiaa, tietoa ja taitoa. Hyvinvoiva, rento hevonen on turvallinen. Ei vaan ihmiselle vaan myös itselleen. Kun sen on mahdollista rentona, turvallisessa ympäristössä tehdä tarpeelliset havaintonsa, sen hyvin (itsensä) treenama keho kykenee uskomattomiin suorituksiin. Sellaisiin, joita ihminen haluaa sille opettaa.

ps. kaikkeen edellämainittuun voisi vaihtaa hevosen tilalle sanan koira?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti