torstai 4. huhtikuuta 2013

Käytöstä korjaamassa

Katselin aamutuimaan tv.tä ja kappas vaan Millanin "koirankuntoutusohjelmahan" ruudusta kasvoilleni lävähti. Ei mennä siihen sen enempää, blogini lukijat varmaan voivat jo päätellä mitä mieltä olen ko. ohjelmasta ja sen päätähdestä.
Mutta, se mikä sytytti tämän päivän bloggauksen perustuu Millanin lauseeseen: "Korjaan käytöstä. Kun se käyttäytyy oikein, en tee mitään. Kun se käyttäytyy väärin, "kosketan sitä jne.." Mutta Millanista siis viis, siirrytään pohtimaan asiaa hevosen kannalta.

Hevonen käyttäytyy agressiivisesti tai se on haluton ja laiska. Se saattaa olla "kuriton" ratsastaa ja "kokeilla" ihmistä. Saattaa olla myös niin, että hevonen on epäluotettava, eli välillä sillä on hyvä päivä ja välillä huono päivä. Kuulostaako tutulta? Kuinka tällaisia tilanteita sitten lähdetään korjaamaan? Aivan, yleensä keskittymällä siihen käytökseen, jonka me ihmiset näemme. Sen näkemisen jälkeen me teemme tulkintoja, että tuo johtuu tuosta ja tämä taas tästä. Milloin kyse on johtajuusongelmasta ja milloin taas siitä, että hevonen ei pidä tästä ja tuosta. Edelliset omistajat on myös syytä haukkua syvimpään helvettiin, koska jokainen heistä, kasvattajaa myöden syyllinen. Ainiin, sitten vielä ne esi-isät!  On ihan taattua faktaa, että maastossa kantojen pelkääminen on esi-isältä peritty tapa tai että hampaiden narskuttelu ratsastaessa on emänisän peruja. Yeah right =)

Palataan Millaniin ihan hetkeksi ja mietitään mitä muuta potkimisen sijaan koiralle olisi voinut ehdä, kun se silmin nähden halusi "jahdata" rullalautoja tai mitenköhän Millan olisi ratkaissut juuri tallipaikkaa vaihtaneen nuoren hevosen stressistä johtuvaa käytöstä? Laittamalla orikuolaimen, simputtamalla väistätyksin ja peruutuksin, ehkä hevosen kaataen?
Kuulostaako tutulta?

No niin, pitkän esipuheen jälkeen pääsen itse asiaan, jonka tarkoituksena on herättää kriittistä ajattelua erilaisten kikkojen ja koulutuskeinojen käyttämistä kohtaan, etenkin silloin kun kouluttaja puhuu käytökseen vaikuttamisesta tai ottaa käsittelyyn dominanssiteorian.  Uskokaa tai älkää, mutta niin koiria kuin hevosia VOI TODELLAKIN kouluttaa ilman fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Ainakin jos osaa...



2 kommenttia:

  1. Tässä alku keskustelulle mikä vaikuttaa mininkin. Onko olemassa minä ja hevonen, vai olemmeko yhtä. Jos olemme yhtä, tehdäänkö silloin yhdessä? Miksi töissä on kuitenkin työnjohtaja? Lopussa on huikeen hyvä kommetti vihaisista rauhanaktivisteista: http://www.youtube.com/watch?v=_gJN7I0a9XU

    VastaaPoista
  2. Hieman nyt mietityttää, montakohan jo vihaiseksi kääntynyttä, erittäin pahan pelon traumatisoimaa tai muuten väärän energian alaisuudessa vuosikausia elänyttä eläintä, koiraa tai hevosta, on Minna kuntouttanut ihmisen kanssa tasapainoisena elinkumppanina eläväksi eläimeksi? Luusin pätevän ihmisen olevan perillä siitä että, asiat eivät todellakaan aina ole energialtaan sitä, miltä fyysisesti saattavat näyttää. Kyllä, asian henkisyydelle vihkiytymättömälle, homma näyttää hyvin tylyltä peliltä, tai hokkus pokkus toimilta näyttäväksi leikattulta.
    Seisomatta nyt kenenkään puolella tai vastaan, totean vain että,
    Kyllä, todellakin, erittäin epätasapainoisia eläimiä voi korjata tasapainoseksi toiminta kupppaniksi ihmiselle, arvostelematta muiden tekniikoita tai osaamista, JOS OSAA...

    VastaaPoista