perjantai 31. tammikuuta 2014

Katse peiliin tai jotain...

Hevoseni syö analysoitua heinää ja sen mukaan olen myös valinnut myös yhteensopivan täysrehun. Pussista x se saa lisäravinnetta y ja tuubista b tarpeellisen hivenaineen c. Kengittäjä ja hieroja ovat maamme parhaita, valmentajasta puhumattakaan.

Tallilla matkassa kulkeva koirani barffaa, eli syö raakaravintoa. Lisäksi se saa omega-tabuja ja kalkkia, ihan siltä varalta, ettei se saisi luista ja rustoista riitävästi tarvitsemiaan kivennäisiä ja vitamiineja.
Koira luonnollisesti ulkoilee kanssani sekä tallireissut, että myöskin muutoin virikkeitä täynnä olevalla omalla pihallaan. Kotonakin meillä löytyy jos jonkinmoista leikkikalua ja puuhaa niiksi pariksi tunniksi, jotka se joutuu olemaan ilman minua.

Hevoseni kanssa treenaamme parhaillaan vaativaa kouluratsastusta ja sen tahdissa on parantamisen varaa. Valmentaja juuri antoikin vinkin uudelle hevosfyssarille, joka voisi tulla aukomaan lukkiutuneita lapoja ja toivottavasti auttaisi myös ongelmassa, joka liittyy siihen, ettei hevoseni halua siihen koskettavan juuri lainkaan.

Huoh... pitkä päivä ja viikko on takana, olen ollut töissä päivittäin sen vaaditut kahdeksan tuntia, ajanut  joka ilta kiireessä tallille valkkuihin, hoitamaan hevoseni jalat ja puurot valmiiksi. Nakkaan muksut hampparibaarille hoitamaan keskenään iltaruokailunsa ja lupaan heille vitoset per naama aamupalaksi. Nyt kun vielä jaksan pikaisesti piipahtaa kauppaan hakemaan parit mikrosafkat ja pussillisen sipsejä, niin pääsen heittäytymään soffalle. Viimeinkin.

 Niskaa kolottaa ja koko viikon ajan huonosti nukutut yöunet painavat päälle. Pitsa mikroon ja sidukka lasiin. Kyllä tämä tästä.... Huomenna taas lähden tallille voimaantumaan =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti