lauantai 18. helmikuuta 2012

Syyllistä etsimässä

Tämän päivän hevosihminen on laatutietoinen maksava asiakas, joka nopsasti äänestää jaloillaan ja muistaa kertoa kaikille kavereilleen ja tuttavillen ollessaan tyytymätön, liittyi se sitten ostettuun palveluun tai tuotteeseen..

Lieneekö tässä osittain syy siihen, kuinka hevoset varusteineen kuten valmentajatkin joutuvat kierrätykseen varsin usein.

Ratsastajan käsitys omista taidoistaan on toisinaan jopa huikaiseva, etenkin kun sitä vikaa menestyksen puutteeseen tai jopa hevosen vastusteluun etsitään mieluiten aina ulkopuolelta. Milloin on kyseessä vääränlainen kuolain, hevosen sielunelämää ymmärtämätön valmentaja tai huijaamalla myyty epäsopiva satula...

Varustekauppaa toki tukee se ajatus, että tämän päivän hevoset muuttuvat lihaksistoltaan monta kertaa vuodessa joten satulla täytyy vähintäänkin topata pari-kolme kertaa vuodessa, mieluiten se kannattaa kuitenkin vaihtaa. Tai että hevosen koulutustason myötä sen suu myös muuttuu, joten kuolaimen vaihto on paikallaan ainakin kerran vuodessa. Ainiin, ja olin vallan unohtanut kengittäjien ja vuolijoiden vastuun laukanvaihtojen suoruudesta tai siitä kielsikö hevonen koskaan edellisellä omistajallaan radalta ulos.

Hevoskauppiaista puhumattakaan....huoh..hehän ovat varsinaisia verenimijöitä, joiden ensisisjainen tarkoitus on myydä AINA väkisin väärä hevonen väärälle ihmiselle ja muistakaa, että käytännössä koeratsastukseen hevoset on aina huumattu.

Ajatelkaapa mitä tapahtuisi, kun jonain päivänä se opettaja/valmentaja sanoisi ihan suoraan, että:" kyllä tuo kuolain on hevosellesi on okei, mutta sinun ohjia vetävät kätesi eivät ole" tai  "ei tuossa satulassa ole mitään vikaa, hevosesi selkä kipeytyy vinosta, takakaarella istuvasta ratsastajasta".  Maksava asiakas ei tätä ehkä halua kuulla ja ratkaisua voikin olla helpompi etsiä muualta.

Sen sijaan, että ongelmiin etsitään ratkaisua kaikkialta muualta, se voisi löytyä hyvinkin läheltä. Hyväksymällä omat rajoitteemme ja kehittämällä kaikkea sitä, mikä on mahdollista esim. fyysisten rajotteiden puitteissa.

Vierivä kivi ei sammaloidu ja monipuolisesti liikuntaa harrastava ratsastaja on myös omasta kehostaan tietoisempi. Vaikka ratsastus ei itsessään ole fyysisesti juurikaan raskasta, se edellyttää taitajaltaan hyvää kuntoa, liikkuvuutta, tasapainoa ja monitahoista ymmärrystä sen suhteen, mikä kaikki liittyy toisiinsa. Sen myötä myös varusteiden ja muiden hevosesta huolehtijoiden vastuu vähenee.

Ahertakaa lumitöissä hymyssä suin ja pussatkaa hevostanne =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti