Nämä ovat yleisimpiä ongelmia joihin valmentaessa törmään. Yhtälailla näillä hakusanoilla löytää tai eksyy blogiini, joten tästä syystä ajattelin tällä kertaa yllättäen pohtia jälleen kerran tuntumaa...
Tuntuma tai ohjastuntuma, ohjastuki - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhtä lailla voitaisiin puhua istuntatuntumasta tai pohjetuntumasta. Jos tuntumaa - ei vaan ohjalla - vaan yleensä, tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, niin ensimmäisten joukossa mieleeni herää sellainen kysymys, että mistä hevonen tietää, milloin minkäkin avun on tarkoitus aiheuttaa reaktio - lisätä käytöstä, vaihtaa askellajia, tehdä siirtyminen askellajin sisällä jne. Ja milloin taas tuntuman on tarkoitus olla neutraali, olla vaan, eikä aiheuttaa mitään reaktiota.
Siihen asti, kunnes ratsastaja kykenee löytämään yhtälailla ohjalla saman utntuman, kuin takapuoli penkissä ja rennot jalat kylkiä pitkin roikkuen ei liene viisasta lisätä painetta ohjiin?
Osaatko sinä arvoida, millaiset mittasuhteet avuillasi on?
Se on oikeastaan aika helppo tarkistaa. Kun nouset satulaan, reagoiko hevosesi siihen, että istut satulassa? Reagoiko se siihen, rentoutat jalkasi? Reagoiko se siihen, että' keräät ohjat tuntumalle?
Jos johonkin edellämainituista vastaat kyllä, tuntuma onkin ehkä hevosen mielestä jotakin muuta kuin neutraali tuntuma.
ps. moni meistä heittää ohjan tai ohjat löysäksi palkkioksi, kuinka moni sen lisäksi irrottaa pohkeet kyljistä ja nousee jalustimille seisomaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti