tiistai 9. helmikuuta 2016

Miksi ohjista ei kannata vetää

Hevonen nojaa ohjiin
Hevonen ei hyväksy tuntumaa
Hevonen on vino
Hevonen ei reagoi pidätteeseen
Hevonen avaa suutaan
Hevosen narskuttaa hampaitaan
Hevonen heittää päätään
Hevonen puree kuolaimeen kiinni
Hevonen kaatuu sisään tai ulos
Hevonen vastustaa ohjia
Hevonen ei pysähdy
Hevonen kuumenee
Hevonen menee turpa ryntäissä
Hevonen menee pää taivaissa
Hevonen ei käänny
Hevonen on hidas pohkeelle
Hevonen ei väistä
Hevonen ei taivu...

Kuulostaako tutulta?

Näiden ongelmien taustalla voi toki olla jokin fyysinen vaiva, kipu tai se, että hevonen ei ymmärrä mitä siltä pyydetään. Yhtä todennäköistä on kuitenkin se, että jatkuva paine ohjissa estää hevosta vastaamasta ratsastajan pyyntöihin tai että liian suuri paine ohjissa häiritsee hevosen tasapainoa merkittävästi.

Koska pääosin ihmiset käyttävät kuolaimia ratsastaessa, keskityn tässä bloggauksessa nimenomaan siihen, vaikka myös kuolaimettomilla suitsilla ohjista vetäminen aiheuttaa ihan vastaavia ongelmia.

Kädet - ne kädet

Koska ohjia pidetään käsissä, on syytä keskittyä ensisijaisesti siihen, miten ne toimivat. Yhdessä ja erikseen. On ihan totta, että tuntuman, ohjien pitelyä pitää harjoitella ja että se vaatii jo hieman kehotietoisuutta hahmottaa, mitä vasen käsi tekee ja mitä oikea tekee. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että on helpompaa ja nopeampaa opetella käyttämään käsiä tässä yhteydessä kuin esim. harjoitella käsillä seisomista.
Kädet liittyvät ihmisen kehoon useilla lihaksilla joilla niitä mm. liikutetaan, pidetään paikoillaan, kannatellaan, kierretään, työnnetään eteenpäin ja vedetään kohti kehoa.
Ihmiselle on kovin paljon helpompaa vetää käsiä kohti kehoa, kuin työntää poispäin. Miksi? Siitä syystä, että käsillä voi vetää lähes pelkillä käsien lihaksilla, mutta työntämiseen tarvitaan myös muita lihaksia. Niitä samoja lihaksia, joilla ratsastaja kannattelee itseään staattisessa asennossa istuen. Tai millä maassa vatsallaan makaava ihminen punnertaa itsensä ylös. Menemättä enempää näihin yksityiskohtiin, suosittelen ihan jokaista ratsastajaa kuluttamaan tovin tämän asian pohtimiseen.

Vetovoima

Olen blogannut aiemmin siitä, mitä ohjista vetäminen saa aikaan hevosessa, mutta kertaus ei liene pahitteeksi.
Tuntuma liittyy siihen, kuinka ratsastaja pitelee ohjia ja miten hän käsiään liikuttaessaan ottaa huomioon kunkin hevosen tavan tasapainottaa itseään pään ja kaulan liikkeillä ja asentoa muuttamalla. Jos pienikin vastustus saattaa häiritä hevosen tasapainoa merkittävästi.
Se, minkä ratsastaja yleensä ensimmäisenä havaitsee liittyy hevosen kykyyn ennakoida tulevaa epämukavuutta. Mikäli ratsastaja esim. toistuvasti kääntelee hevosen päätä ja taivuttelee sen kaulaa, hevonen oppii kompensoimaan tämän aiheuttamaa epätasapainoa jollain, esim. lisäämällä vauhtia, hidastamalla vauhtia tai joskus ihan sattumalta vaikkapa kääntämällä takaosaansa vasemalle tai oikealle. Riippuen ratsastajasta, häneltä saattaa täysin mennä ohi ne ensimmäiset pienet muutokset, jotka kielivät epämukavuudesta.

Kun hevonen on oppinut ennakoimaan, että ratsastaja aiheuttaa epätasapainoa, sen keho valmistautuu yhä nopeammin vastaanottamaan ratsastajan apuja ja valitettavasti myös vastustamaan niitä. Tästä syystä ei ole lainkaan harvinaista, että nuori hevonen on ns. jäykkä. Iän tuoma jäykkyys on eri asia, kuin lihaksiston jäykkyys, joka on seurausta jännittämisestä. Hevosen ei siis tarvitse jännittää tai pelätä ratsastajaa, vaan se voi oppia jännittämään kehonsa, jotta ratsastajan vaikutus ei aiheuttaisi kerta toisensa jälkeen epämukavuutta.

Älä siis vedä

Vetämisen lopettaminen ei ole helppoa. Se on yksinkertaista, muttei helppoa. Suuri vaikeus liittyy sekä hevosen, että ihmisen kohdalla lihasmuistiin ja aiemmin opittuun käytökseen, jonka seurauksena noidankehä on valmis.  Ensimmäinen askel on kuitenkin se, että tekee päätöksen. Seuraavaksi oman hevosen tarkkailu, havaintojen tekeminen sen suhteen, miten hevonen mihinkin apuun vastaa. Millaisia muutoksia hevosessa tapahtuu, kun ratsastaja liikuttaa ohjia. Mihin suuntaan hevosen massa kulloinkin liikkuu. Päin tuntumaa, poispäin tuntumasta, vaiko epäsymmtrisesti.
Ohjien vaikutusta hevoseen ei voi poissulkea millään, ne vaikuttavat silloinkin, kun jokin toinen apu on suurempi tai merkityksellisempi hevoselle. Vaikka ainoa hevosessa havaittava reaktio olisi pienikin, sen vaikutusta hevosen hyvinvointiin, kehonhallintaan ja tasapainoon ei pidä vähätellä.
Puhumattakaan siitä, kuinka paljon miellyttävämpää ratsastaminen on, kun se tosiaan sujuu kuin tanssi.

Vuoden takainen bloggaus aiheesta:

http://tunnehevonen.blogspot.fi/2015/02/tuntuma-ennen-asentoa.html





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti