tiistai 21. tammikuuta 2014

Palikka kerrallaan osa 2.

Haluan muistuttaa teitä rakkaat lukijat, että nämä videopätkät eivät kerro koko totuutta oikeastaan mistään. Ne sisältävät realistista materiaalia siitä, millaista hevosen ratsukouluttaminen voi olla ja miltä se saattaa joskus näyttää.

Minulle tärkeintä koko koulutusskaalassa on se, että hevonen tulee voida luottaa ratsastajaansa. Luottamus taas syntyy siitä, että jos jokin asia tuottaa hevosen vähäistäkin hankaluutta, hevosen on lupa ilmaista ja samaan aikaan sille tarjotaan mahdollisuus löytää itse takaisin mukavuusalueelleen. Täysin kokemattoman hevosen kanssa tämä on tietysti erilainen polultaan, koska se toivottavasti ei ole vielä oppinut mitään kannattamatonta...

Tässä palikoiden toisessa osassa käydään läpi seuraavia kysymyksiä:

-Kun ratsastajalla on jo olemassa merkkikieli, jolla hän pyytää hevosta optimaaliseen asentoon, milloin hän käyttää apujaan, mistä hetkestä ja miten hevosta palkitaan?

-Millä tavoin hevonen ilmentää epätasapainoaan ja mitkä sen kehon muutokset tarvitsevat ratsastajat korjausta ja mitkä taas eivät?

Toiset palikat:

Kyseisellä videolla ei näy, kuinka jo kuukautta aiemmin kyseiselle hevoselle opetettiin ohjastuntuma ja siitä seuraava myötäys. Riittävän toistomäärän jälkeen on hyvin tärkeää antaa hevosen itsensä myös tunnustella tuntumaa ja sen muutoksia.  Ratsastajan tekemä myötäys on käytännössä liikkeen mukana menemistä ja ohjastuntuman pehmenemistä, ei suinkaan ohjien poisheittämistä, jonka seurauksena hevonen joutuisi yhä enempi pois tasapainosta.

Tähän väliin haluan muistuttaa, että kaikenlainen eri askellajeissa liikkuminen erilaisilla alustoilla kehittävät hevosen tasapainoa. Silloin kun halutaan hevosen työskentelevän symmetrisesti suorilla ja kaarevilla urilla, tarvitaan myös työskentelyä niillä. Mikäli ratsastaja joutuu toistuvasti auttamaan hevosta tasapainoon, systeemissä on jotakin vialla. Hevonen pyrkii pääsääntöisesti välttämään epätasapainosta johtuvaa joko liikkeen kiihtymistä tai hidastamista.

https://www.youtube.com/watch?v=gO2HX3dft8k

Kyseisellä videolla hevonen ei pyri enää yhtä voimakkaasti kuin aiemmin välttämään ohjastuntumaa kuolaimen taaksen, mutta sen sijaan se nostelee päätään ylös, taivuttaa itseään kaulasta (joka yleisesti liittyy juuri kuolaimen takana ratsastukseen, koska asettuminen pään ja kaulan liittymästä on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta) ja siirtelee vuoroin etu- ja takaosaansa.

Tässä vaiheessa ratsastajan kärsivällisyys on kaiken a ja o. Jotta oikeasta asennosta saataisiin riittävästi toistoja, on syytä priorisoida jälleen ne asiat, joihin keskitytään. Tällä toisella kerralla ne olivat ohjastuntuman lisäksi asetuksen harjoittelu, sekä liikkeen päällä pysyminen. Videon loppupuolella näkyy hetkiä, jossa hevonen ei enää lisää vauhtia etupainoisuuden vuoksi, vaan sen tahti ja tempo hidastuvat selkeästi ja hevonen jää odottamaan ratsastajaa.

Vinkki: Yhden ratsastuskerran aikana voit tehdä satoja, tuhansia toistoja, kun säilytät kriteerin riittävän matalalla.

Löydätkö sinä ne hetket, jolloin hevosen keho ja mieli myötäävät?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti