lauantai 23. kesäkuuta 2012

Minulla on oikeus lyödä

"Lyön hevostani itsepuolutukseksi, kun se tulee päälleni" tai "löin koiraa, kun se nosti jalkaansa kengälleni". Entäpä, "löin lastani, koska hän toi huonon koetuloksen kotiin" tai " mieheni lyö minua aina silloin kun olen ollut laiska tai haluton"?
Onko lyömiselle, ruumilliselle kuritukselle, näpäytykselle, väkivallalle oikeutusta?

Jos ajatellaan hevosta eläimenä, se on oppijana hyvin samankaltainen kuin kaikki muutkin eläimet. Ihminen mukaanlukien. Oppimiselle edullisin ilmapiiri on luultavimmin sellainen, jossa on rento ja turvallinen olla. Ne vihjeet, joista uusi asia pitäisi oppia, ovat selkeitä ja saan tutustua niihin riittävän monta kertaa. Ei haittaa, vaikken heti osaisi tehdä minulta vaadittua tehtävää täydellisesti, koska hyvä opettaja ymmärtää sen ja osaa pilkkoa vaaditun tehtävän pieniksi paloiksi. Luonnollisesti hän osaa myös kertoa, milloin olen matkalla edes oikeaan suuntaan. 

Jos oppijan erehdyksestä tai virheestä seuraa rangaistus, ajan myötä yrittäminen vähenee ja motivaatio laskee. 
Meillä ihmisillä tuntuu olevan suunnaton tarve kontrolloida kaikkea ja kaikkialla. Me haluamme, että asiat tapahtuvat käsikirjoituksen mukaan ja toivottavasti heti. Jos eläin ei opi heti, se on laiska, tyhmä tai jostain muusta syystä haluton. Sen sijaan että nostamme kätemme lyömisaikeessa, kannattaa joskus pysähtyä miettimään, mikä eläimen motivaation takana on. Miksi se ylipäätään haluaa tehdä pyytämiämme asioita, kerta toisensa jälkeen? 

Hevonen ei ymmärrä, eikä tiedosta miksi sen pitäisi tehdä tiettyjä muuveja päivästä toiseen, koska ihminen pyytää niitä siltä. Jos työskentely olisi hevoselle motivoivaa, sen on syytä tuntea olonsa turvalliseksi, jos muuta niin sen suhteen, että se TIETÄÄ, mitä siltä pyydetään. Ensimmäisellä kerralla kukaan ei voi vielä osata, mutta jos toistoja on takana viikkojen, kuukausien tai vuosien ajalta, eikä homma vieläkään suju, on jossakin jotain vialla.

Millainen oppija sinä olet ja millainen opettaja olet hevosellesi?

36 kommenttia:

  1. Fyysinen väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa fyysisen kontaktin käyttöä. Ihmisellä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen mutta hevoselle jota käytetään ratsuna ei tällaista oikeutta voida antaa. Ratsastuksen avut perustuvat fyysiseen kontaktiin. Sen määritteleminen missä menee raja koska pohjeavuista tulee potkimista ei enää olekkaan yhtä yksinkertaista. Ruumiillista koskemattomuutta on jo loukattu ja avut perustuvat siihen että toimimalla halutulla tavalla pohkeiden aiheuttama epämiellyttävä tunne poistuu. Ihmistä ja ratsua ei voi verrata koska tämä ihmisen kohdalla täyttäisi fyysisen väkivallan määritelmän.

    Äärimmäisen pehmeitä keinoja kannattavat ihmiset joskus kritisoivat pyöröaitauksen käyttöä koulutuksessa. Siinä kuitenkin toimitaan vapaana olevan hevosen kanssa eikä ruumiilliseen koskemattomuuteen kajota. Toki se voi väärin tehtynä olla henkistä väkivaltaa mutta niin kaikki muukin väärin tehty koulutus voi olla.

    Kysymys on rajan vetämisestä sen suhteen koska voiman käyttö on tarpeettoman kovaa. Minä en tiedä kun yhden tavan sen määrittelemiseen. Pienin riittävä määrä on sopiva määrä. Hevosta ei voi kouluttaa tai ratsastaa kokonaan ilman fyysistä kontaktia.

    VastaaPoista
  2. Ymmärtämättömyys, kuuntelemattomuus, liian isojen paineiden ja tulostavoitteiden asettaminen, nekin vahingoittavat ja ainakin ihmisten kohdalla enemmän kuin yksittäinen tukkapölly. Olen huitonut narulla naamaan sellaista joka yrittää rynnätä ohitseni. Nämä ovat olleet tilanteita joissa toimin vaistonvaraisesti tarkoituksena pysäyttää vaaratilanne. Sensijaan tekee pahaa katsoa kun hätääntynyttä henkiseen jumiin ajettua hevosta lyödään jotta se antaisi periksi.

    VastaaPoista
  3. "Meillä ihmisillä tuntuu olevan suunnaton tarve kontrolloida kaikkea ja kaikkialla. Me haluamme, että asiat tapahtuvat käsikirjoituksen mukaan ja toivottavasti heti."

    Mun mielestä hevosihmiset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ne joilla ei ole konkreettisia tavoitteita ja ne joilla on joku konkreettinen tavoite hevosen kanssa
    ( esim. tehdä metsätöitä, paimentaa karjaa tai kengittää se hevonen ). Silloin mukana tulee kyllä yleensä joku ajatus siitä missä ajassa asiat tapahtuvat ja "päästään töihin". Ja mielellään turvallisuussyistäkin asiat saisi tapahtua käsikirjoituksen mukaan.
    Kengitin yhdellä tallilla pari hevosta, molemmat koittivat vetää etujalkaa pois. Aremmalla riitti kun koski vetämisen ajaksi kevyesti mahaa niin vetäminen loppui. Toisen mielestä vetäminen kannatti lopettaa vasta kun potkaisin ( välivaiheiden jälkeen ) kunnolla. En tiedä oliko se oikeutettua, mutta tiedän että esim. sen hevosen kanssa olisin varmaan vieläkin siellä kengittämässä jos olisin jatkanut pehmeämmällä linjalla. Ainakaan mun hevosmiestaidoilla ei nähnyt että ko. hevoselle olisi jäänyt mitään pelkotiloja tms tapahtumasta. Sen toisen kanssa olisikin sitten saanut tehdä tosi kauan töitä jos olisi alkanut yhtään nostamaan painetta...
    Muistan yhden orin joka tuli hampaat irvessä päälle ja sai kyynerpäästä vastapalloon. En tiedä oliko sekään oikeutettua mutta ainakaan itestä ei jäänyt palasta sinne hampaitten väliin. Jos tekee työtä ison ja tavoiltaan vaihtelevan hevosjoukon kanssa niin vastaan tulee ( mun mielestä ) tilanteita joissa lyöminen on ihan hyvä vaihtoehto. Toki jos se lyöminen jää tavaksi niin silloin on jotain pahasti pielessä...
    Lyöminen on vähän huono sana kun sen alle mahtuu niin paljon kaikkea erilaista mutta se kuulostaa aina tosi negatiiviselta. Esim Buck Brannaman klinikkavideollaan lyö 5-vuotiasta ( "niskan päälle" päässyttä ) oria mutta uskon että sen hevosen elämä helpottui tosi paljon sen klinikan jälkeen. Hevoset ei varmaan sen takia pidä ( oikea-aikaista ) lyömistä niin pahana kuin ihmiset kun niillä ei ole sille sanaa.

    VastaaPoista
  4. Se, että lyömisestä, fyysisestä kurittamisesta tai henkisestä väkivallasta puhutaan ja lisäksi se on kriminalisoitu, ei ole turhaa. Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa ja vihaa, turhautumista ja oli sitten kyseessä mikä tahansa eliö, se myös jättää epävarmuuden jäljen.
    Jokainen meistä on varmasti joskus lyönyt hevosta, mutten koe mitenkään tekopyhäksi myöntää, että olen tehnyt sen osaamattomuuttani. En äkkiseltään muista yhtäkään tapahtumaa, jossa hevonen olisi ansainnut sen.

    VastaaPoista
  5. Minna, onko sinulla tarhoissa tai laitumella sähkölangat? Sähkölankojen käyttö perustuu samaan asiaan kun päälle rynnivän hevosen pysäyttäminen raipan tai sen avulla että heitetään narut silmille. Määrätynlainen käytös pyritään lopettamaan niin, että käytöksestä seuraa jotain hevoselle epämiellyttävää (positiiviseen rankaisuun).

    Toinen kysymys on miten muuten kun positiivisen rankaisun avulla olisi voinut toimia tuossa Tuomaksen esimerkissä? Ori joka tuli hampaat irvessä päälle.

    Ei kai hevonen ole ansainnut sen enempää sähköiskua sähkölangasta tai sitä että se rynniessään kokee jotain epämiellyttävää mutta realiteetit ja ideologiat eivät aina kohtaa oikeassa elämässä.

    VastaaPoista
  6. Itseasiassa osittain on sekä sähkölankaa, että lankkua, mutta tätä ei voi verrata ihmisen käyttämään rangaistukseen, koska aita on raja samalla tavoin kuten karsinan seinä. Jos hevonen ei opi ymmärtämään rajaa, jonka sen alla oleva maa, vastaan tuleva puu tai kallio sille asettaa, se luultavasti satuttaa itsensä. Tähän ei kuitenkaan liity minkäänlaista tunnetta ihmisen taholta saati että hevosen oppimiseen liittyisi minkäänlaista ailahtelevaa rajaa. Omista hevosistani kukaan ei kyseenalaista aitaa, oli siinä sähkö tai ei. Jos pään saa aidan raosta, se sinne myös tungetaan.

    Siinä vaiheessa kun hevonen on tulossa päälle, ihminen on jo todennäköisesti päättänyt tehdä jotain sen hevosen kanssa? Ja hevosella on mahdollisesti tästä eriävä mielipide. Se tosiseikka, että hevosen hyökätessä ihmisen päälle (minäkin olen joutunut tähän tilanteeseen muutamia kertoja) on seuraus siitä, miten hevosta on ksäitelty/kohdeltu tai vaan mitä sen on annettu oppia aiemmin.
    Kun puhutaan hevosten kouluttamisesta ylipäätään, on todella ikävää jos lähtökohtana on aina se, että hevonen on vaarallinen, uhkaava tai että ihmisen tulisi suhtautua siihen kuten johonkin haasteeseen.
    Vaatimattoman reilun tuhannen koulutetun hevosen kokemuksella voin olla sitä mieltä, että suurin ongelma on ihmisten pakonomainen tarve ja halu kontrolloida. Se näkyy hevosissa monella eri tavoin. Aika harva hevonen kuitenkaan haluaa ihmiselle noin lähtökohtaisesti mitään pahaa saati käyttäytyy aggressiivisesti ellei se koe itseään uhatuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevonen tietää että aita on raja koska se on jossain vaiheessa tunkenut turpansa siihen lankaan ja oppinut että jos niin tekee siitä seuraa jotain epämiellyttävää. Ihmisen päälle rynnivä hevonen oppii aivan samalla tavalla. Jos rynnii ihmisen reviirille siitä seuraa jotain epämiellyttävää. Kyse on aivan samasta asiasta. Hevonen oppii myös positiivisen rankaisun avulla.

      Hevoset eivät pelkää sähkölankaa. Ne jopa syövät sen alta. Hevoset eivät myöskään pelkää ihmistä jos ihminen toimii kuten sähkölanka. Näyttää missä raja on ilman sen suurempia tunteita. Sen jälkeen hevoset syövät ihmisen jalkojen välistä aivan kuten sähkölangan alta. Näin ainakin kaikki ne ihmisen päälle rynnivät hevoset joita minä olen kouluttanut ovat toimineet.

      Hevonen ei ole vaarallinen mutta huonosti koulutetttu hevonen joka ei tiedä/sille ei ole opetettu missä ne rajat ovat voi sitä olla. Se ei kävele ihmisen yli ilkeyttään vaan siksi että sille ei ole opetettu että ihmisen yli ei saa kävellä.

      Poista
  7. Itseasiassa kyse ei ole lainkaan samasta asiasta. Aitalanka, lankkuaita tai vaikka hevosen kohtaama puu itsessaan on vain aita/este , joka on pysyy. Se ei vaikuta omalla olemassaolollaan hevoseen ellei hevonen mene sen luokse, juokse päin sitä, törmää siihen tms. Aika harvoin ihminen voi hevoselle yhtälainen omalla olemassaolollaan.
    En tiedä kuinka paljon sinä olet kouluttanut ihmisten päälle rynniviä hevosia. Ne joita minä olen tavannut liki 20 vuoden aikana ovat tehneet sitä siksi että niiden on epämukavaa olla ihmisen läheisyydessä, mutta syystä tai toisesta ne eivät pääse riittävän kauas ihmisestä tunteakseen olonsa turvalliseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hevosta taluttava ihminenkään joka on näyttänyt rajat vaikuta omalla olemassaolollaan hevoseen ellei hevonen mene ihmisen luokse, juokse päin ihmistä, törmää ihmiseen tms. mitenkään muuten kun että hevonen vain kävelee ihmisen perässä.

      Minä uskallan väittää että suurin osa ihmisen päälle rynnivistä hevosista tekee sitä siksi että ihminen on niille melko yhdentekevä. Kouluttamisesta sanotaan: Sano mitä tarkoitat ja tarkoita mitä sanot. Eli asiat pitää kertoa niin että hevonen ymmärtää mitä siltä halutaan mutta asiat pitää sanoa myös niin että hevonen ymmärtää että se asia on ihan oikeasti näin. Jos minä sanon että minun ylitse ei kävellä se tarkoittaa että minun ylitseni ei kävellä.

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. "Siinä vaiheessa kun hevonen on tulossa päälle, ihminen on jo todennäköisesti päättänyt tehdä jotain sen hevosen kanssa? Ja hevosella on mahdollisesti tästä eriävä mielipide. Se tosiseikka, että hevosen hyökätessä ihmisen päälle (minäkin olen joutunut tähän tilanteeseen muutamia kertoja) on seuraus siitä, miten hevosta on ksäitelty/kohdeltu tai vaan mitä sen on annettu oppia aiemmin."
    Esim. sen orin kanssa olin päättänyt harjata sen koska olin töissä tallilla jossa mun töihin kuului hevosten satulointi ratsuttajaa varten. Se että se kävi päälle johtui varmasti siitä mitä sen oli annettu aiemmin oppia. Mutta kun yhtäkkiä huomaat olevasi siinä tilanteessa, ei vaihtoehtoja ole kauheasti. Voit toki yrittää esim. heilauttaa käsiäsi tms. mutta jos hevonen on joskus aikaisemmin mennyt siitä läpi ei ole enää aikaa tehdä mitään ja itelle käy huonosti. Niin kuin kävikin aikaisemmin tallin toisen orin kanssa ja löysin kavionjälkiä sieltä täältä ympäri kroppaa ja naamaa.
    "Kun puhutaan hevosten kouluttamisesta ylipäätään, on todella ikävää jos lähtökohtana on aina se, että hevonen on vaarallinen, uhkaava tai että ihmisen tulisi suhtautua siihen kuten johonkin haasteeseen. " Tuosta oon samaa mieltä, 99 % ei ole vaarallisia vaan ihan kivoja heppoja. Mutta mun mielestä on hieman vastuutonta maalailla sellaista kuvaa että pelkkä ajankäyttö, pehmeys ja kärsivällisyys riittää joka hevosen kanssa joka tilanteessa
    ( tosin en ole kouluttanut lähellekään tuhatta hevosta ). Senpä takia tässä ehkä tulee nostetuksi tuollaisia esimerkkejä. Enkä nyt edelleenkään kannata väkivaltaa vaikka tän voikin ehkä tulkita jotenkin niin ( jos haluaa ).

    "Hevoset eivät myöskään pelkää ihmistä jos ihminen toimii kuten sähkölanka. Näyttää missä raja on ilman sen suurempia tunteita. "

    Niinpä, ei mulla ainakaan paljoa kierrokset nouse tai tule mitään vihantunnetta tai kaunaa hevosta kohtaan jos pitää näyttää niitä rajoja. Siksi en oikein usko että hevosetkaan pitävät sitä niin pahana asiana...

    VastaaPoista
  10. Pakko nyt lisätä vielä tämä ettei kukaan saa mielikuvaa että mun mielestä hevosten lyöminen pitäisi olla jotain päivittäistä urheilua. Silloin kun olin vielä työnarkomaani ( ja intoa enemmän kuin järkeä:) ) , tuli kuukaudessa jollakin tapaa käsiteltyä arviolta ehkä noin 115-130:tä hevosta. Ehkä kerran kaksi kuussa ( joskus harvemmin, joskus useammin ) tuli tilanne jossa sitten tuli potkaistua/lyötyä kunnolla. Siltikään en muista asiakaskunnastani ainuttakaan jolle olisin saanut aikaan pelon kengittäjää kohtaan. Usein siinä kävi päinvastoin.

    VastaaPoista
  11. Mä en Tuomas usko, että siitä on edes kyse mitä joku luulee tai kuvittelee. Tällä blogikirjoituksella halusin nimenomaan herättää keskustelua sen suhteen, millä väkivaltaan löytyy oikeutus.
    Kysymys sinulle: Ne tilanteet, joissa olet hevosta lyönyt tai potkaissut, olisiko niihin ollut muuta ratkaisua vai oliko lyöminen rankaisuna mielestäsi paras vaihtoehto? Tai oliko mielestäsi hevonen peräti sen tarpeessa, että se lyömisen myötä siitä tuli parempi hevonen?

    VastaaPoista
  12. Väkivalta-termi ei ehkä ole se paras mahdollinen tässä yhteydessä. Olisi ehkä parempi kysyä koska on oikeus voimankäyttöön. Eihän esim. poliiseilla ole oikeutta käyttäytyä väkivaltaisesti mutta määrätyissä tilanteissa heillä on voimankäyttöoikeus.

    Koska on oikeus käyttää voimaa? Silloin kun se perusteltua joko turvallisuuden tai kouluttamisen kannalta. Tuossa Tuomaksen esimerkissä missä ori tuli hampaat irvessä päälle voimankäyttö oli perusteltua koska ihmisen henki tai terveys oli vaarassa.

    Se koska voimankäyttö on perusteltua kouluttamisen kannalta on vähän monimutkaisempi asia. Ongelma tulee siinä mikä määritellään voimankäytöksi. Periaatteessa kaikki negatiiviseen vahvisteeseen ja positiiviseen rankaisuun perustuva kouluttaminen on jonkin asteista voimankäyttöä. Siksi on ehkä parempi ajatella niin että pienin riittävä määrä voimankäyttöä on sopiva määrä kun niin että voimankäyttö olisi lähtökohtaisesti väärin. Muuten ei oikein pystytä perustelemaan negatiiviseen vahvisteeseen perustuvaa ratsastusta sen enempää kun laitumen sähkölankojakaan.

    VastaaPoista
  13. En Harri oikein ymmärrä inttämistäsi sähkölangan suhteen, koska se yleisesti ottaen on ja pysyy paikallaan, eli se ei kouluta hevosta tietoisesti kuten ihminen tekee. Sähkölanka on tunteeton, ilman haluja ja odotuksia, se on kuten kallio, joka voi opettaa hevosen kiertämään itsensä, mutta pyydä sitä luokseen, myötäämään, nostamaan jalkaa jne.
    Mitä tulee negatiiviseen vahvisteeseen perustuva ratsastus, et luultavasti ole tietoinen siitä tosiasiasta, että hevosta voi kouluttaa ja ratsastaa myös ilman painetta. Positiiviseen vahvistamiseen perustuen merkkieltä opettaen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se ihminen on ihan tietoisesti sen sähkölangan sinne laitumelle laittanut ja hevonen on oppinut mitä se tarkoittaa niin että se on tunkenut turpansa siihen ja saanut sähköiskun. Ei hevosella ole mitään sisäsyntyistä tietoa siitä mitä sähkölanka tarkoittaa. Kyllä se on oppinut sen positiivisen rankaisun kautta.

      Teoriassa hevosen voi kouluttaa kokonaan niin että käyttää vain positiivista vahvistetta. Kukaan ei vain ole vielä sitä koskaan tehnyt. Se mitä ratsastus on perustuu negatiiviseen vahvisteesen. Laitetaan painetta esim. pohkeilla ja kun hevonen tekee halutulla tavalla paine poistetaan. Nekin hevoset jotka esim. pysähtyvät tai nostavat laukan ääniavuilla on koulutettu siihen pääasiassa negatiivisen vahvisteen avulla.

      Minna, miksi sinä yrität kieltää tosiasioita? Ratsastus (se miten hevosia oikeasti Suomessa ratsastetaan) perustuu pääasiassa negatiiviseen vahvisteeseen ja sähkölanka positiiviseen rankaisuun. Tämä ei ole mikään mielipide vaan tosiasia.

      Poista
  14. Onko Harri sinun mielestäsi positiivinen rankaisu se, että hevosen keho rajoittaa sen liikkumimsta, tai se, että metsässä kasvaa puu?

    Ja kyllä, Suomessa käytetään ratsastuksessa muitakin merkkejä kuin pohkeella koskettaminen/painaminen/puristaminen. Tosiasia on kuitenkin varmasti se, että suurin ratsastaa edelleen kuvailemallasi tavalla, mutta tosiasia on myös se, ettei se ole ainoa tapa ratsastaa. Ihmiselle se on toki varsin luontainen tapa, mutta jos hevoselta kysytään, se saattaakin olla eri mieltä=)

    VastaaPoista
  15. Metsässä kasvavasta puusta hevonen ei saa sähköiskua jos se koskee siihen. Sähkölangasta se saa ja siksi sähkölangan käyttö perustuu positiiviseen rankaisuun. Määrätynlainen käytös pyritään lopettamaan niin että siitä seuraa jotain epämiellyttävää. Ei tämä tosiasia vänkäämällä miksikään muutu :-)

    Kirjoitit ylempänä: "löin lastani, koska hän toi huonon koetuloksen kotiin" tai " mieheni lyö minua aina silloin kun olen ollut laiska tai haluton"? Entäs jos asia käännetäänkin niin päin että koska sinulla on laitumella sähkölangat hyväksyisitkö sen että lasten leikkialueen ympärille laitettaisiin sähkölangat. Kyllähän ne lapsetkin oppisivat parin sähköiskun jälkeen pysymään määrätyllä alueella, oppivathan ne hevosetkin.

    Hevosen voi kouluttaa niin että ratsastaessa ei tarvitse käyttää negatiivista vahvisteta. Kuten aiemmin kirjoitin on paljonkin hevosia jotka esim. pysähtyvät tai nostavat laukan ääniavuilla. Se oleellinen kysymys onkin se voidaanko ne kouluttaa sellaiseksi ilman että käytetään ollenkaan negatiivista vahvistetta. Siihen en usko enkä ole myöskään koskaan nähnyt kenenkään sitä tekevän.

    VastaaPoista
  16. Onko siis mielestäsi sähköisku jotenkin suurempi rankaisu kuin vaikkapa isku päähän puuhun törmätessä? Ei kai kovinkaan moni rakenna sähkälanka-aitaa lopettaakseen mitään eitoivottua käytöstä vaan pitääkseen hevosen vain rajatulla alueella, ehkä halvemmalla kuin lankkuaidalla....
    Mitä tulee hevosten kouluttamiseen, on olemassa monia muitakin merkkejä/apuja kuin paine versus ääniapu.

    VastaaPoista
  17. "Kysymys sinulle: Ne tilanteet, joissa olet hevosta lyönyt tai potkaissut, olisiko niihin ollut muuta ratkaisua vai oliko lyöminen rankaisuna mielestäsi paras vaihtoehto? Tai oliko mielestäsi hevonen peräti sen tarpeessa, että se lyömisen myötä siitä tuli parempi hevonen?"

    Jos ajattelen kaikkia tilanteita, joissa olen hevosta lyönyt tai potkaissut niin aivan 100 % varmasti osaan olisi löytynyt muita (parempia) ratkaisuja. En kyllä käytä lyömistä kauhean usein rankaisuna vaan samaan aikaan kun esim. hevonen potkaisee jolloin se tekee sen itelleen. Rangaistus tulee teon jälkeen eikä mun mielestä toimi läheskään niin tehokkaasti ellei sitten tuu aivan välittömästi melkein samalla silmänräpäyksellä.
    Olen vilpittömästi sitä mieltä että joissain tilanteissa hevosesta on tullut parempi hevonen oikein ajoitetun ja mitoitetun lyönnin/potkun tms. jälkeen. Esim. se ori josta mainitsin aikaisemmin. Tai yksi 3-vuotias, tosi kiva mutta silloin "yli-itsevarma" heppa joka oli kävelemässä yli mutta sai "Irish kiss:in" eli tahallani kolautin oman otsan kunnolla sen otsaan. Ei kävellyt enää yli mutta ei myöskään pelännyt ( tuli myöhemmin mm. seistyä satulassa ja heiteltyä sieltä lassoa eli luottamustakin vielä vähän ehkä löytyi). Tämä on jo käytännössä lähes sama kuin puuta päin juokseminen ( tai siis täysin sama jos törmää mun päähän ). Se että käyttääkö siihen jalkaa, päätä vai kättä ei ole tärkeää, vaan ajoitus ja voimien mitoitus ratkaisee. Varmaan tässä vaiheessa on jo aika selvää että arkojen tms. heppojen kanssa en käytännössä juuri ikinä näe syytä lyödä jne.

    Vastakysymys sinulle: Mitä ihmettä sitten pitäisi konkreettisesti TEHDÄ jos hevonen on kävelemässä ( esim. huomattuaan takanasi kauraämpärin ) yli, ja omistaja on jo saanut sen turrutetuksi kädenheilautuksiin ja riimunpaineeseen ? Ja jos olet sitä mieltä että hevosen pitää silloin törmätä sitä kohti ojentuvaan käteen tai jalkaan, niin onko se epäoikeutettua toimintaa? Mun mielestä kyllä ihmisilläkin on oikeus omaan tilaan ja turvallisuuteen eikä vain hevosilla.



    On tosi hyvä, että väkivallasta keskustellaan. Mutta kirjoituksen alussa rinnastat ihmisen päällekäyvän hevosen lyömisen perheväkivaltaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että kun sulla on laaja lukijakunta, niin joku lukijoista/kuulijoista on saattanut ostaa juuri sellaisen hevosen, jolle on luonteenomaista kokeilla rajoja useammin ja esim. paineensietokyky vielä melko korkealla ( tässäkin on tosi isoja synnynnäisiä eroja yleistyksenä esim. arabit vs. shetlanninponit ) . Tämänlaisen hevosen kanssa voi aluksi tai joskus myöhemmin joutua hetkellisesti käyttämään voimaa, oli se sitten potku, lyönti tai mitä tahansa. Kun nyt tunnut tuomitsevan ( korjaa jos olen ymmärtänyt väärin ) kaiken voimankäytön joka tilanteessa, olet kyllä osittain vastuussa jos joku kuulijoistasi joutuu vaarallisiin tilanteisiin tämänkaltaisten hevosten kanssa. Sen takia oli alunperin pakko kommentoida koko kirjoitusta vaikka ehkä menikin vähän ohi siitä mitä ajoit takaa koko jutulla...

    "Tällä blogikirjoituksella halusin nimenomaan herättää keskustelua sen suhteen, millä väkivaltaan löytyy oikeutus." Eihän väkivaltaan ikinä voi löytyä oikeutusta, se on selvää, mutta lyöminen ei läheskään aina ole väkivaltaa niinkuin noista esimerkeistä on varmaan tullut selväksi. Jos nyt heittäydytään enemmän filosofeiksi kun hevostelijoiksi, niin yhden sotareportterin elämänkerrassa oli mun mielestä tosi realistinen lause alkusivuilla: " Koska oikeudesta ei ole voitu tehdä voimakasta, on siis voimasta tehty oikeus". Meidän vaan täytyy käyttää sitä oikeutta hevosen parhaaksi.

    VastaaPoista
  18. Metsän puu ei lyö hevosta oksalla päähän kun se menee tutkimaan sitä, nojailee siihen jne. Harvoin hevoset juoksevat pää edellä puuta päin vain kokeillakseen pääseekö siitä läpi. Jos hevonen nojaa puuhun ja huomaa että siitä ei pääse läpi kyse ei ole positiivisesta rankaisusta koska nojailusta ei seuraa epämiellyttävää tunnetta hevoselle.

    Sähkölanka pysäyttää sillä hetkellä määrättyyn suuntaan tapahtuvan liikkeen. Se liike siihen suuntaan, sillä hetkellä on sitä "ei toivottua käytöstä". Aivan samoin kun silloinkin kun ihminen pysäyttää päälle rynnivän hevosen liikkeen paineen tai fyysisen kontaktin avulla. Koska liike pysäytetään niin että siitä aiheutuu hevoselle jotain epämiellyttävää kyse on positiivisesta rankaisusta. Se on positiivista rankaisua riippumatta siitä tuleeko epämiellyttävä tunne sähkölangasta, raipasta, riimunnarun heilautuksesta vai käden heilautuksesta. Silloin kun liikkeen pysäyttää epämiellyttävä tunne kyse on aina positiivisesta rankaisusta. Näin se nyt vain oppimisteoriassa menee.

    Jos hevonen juoksee puuta päin ja siitä seuraa epämiellyttävä tunne siinäkin on kyse siitä että hevonen oppii että puuta päin ei kannata juosta koska siitä seuraa epämiellyttävä tunne eli positiiviseen rankaisuun perustuvasta oppimisesta.

    Positiivinen rankaisu ei tarkoita että ihminen "rankaisee" vaan sitä että hevonen oppii muuttamaan käytöstään koska määrätynlaisesta käytöksestä seuraa jotain epämiellyttävää.

    VastaaPoista
  19. Niin, ehkä tässä täytyy erottaa ne tilanteet, joissa ihmisen puolustautuminen henkensä pitimiksi vaatii käden heilautuksen tms. niistä tilanteista, joissa hevosta lydään nimenomaan rangaistusmielessä. Blogin aloituksen oli tarkoituksena kärjistää, jotta keskustelua saadaan aikaan. Yhtä hyvin voitaisiin keskustella siitä, ettei tietenkään ihmistä ja hevosta ei voi, eikä pidä verrata toisiinsa. Hevonen on vain eläin, eikä mitään sen enempää, jolloin sen käsittely tai rankaiseminen millä tahansa tavalla on oikeutettua verrattuna ihmisen pahoinpitelyyn tai vaikkapa vaan läpsäisyyn.

    Ja Harrille vielä: Kyllä se puu pysäyttää liikkeen ihan samalla tavalla kuin sähkö- tai lankkuaita ja varmasti tuntuu sekin. Tähän viitaten kaikki hevoseen vaikuttava ympäristön ärsyke opettaa sitä samalla tavalla: nokkosen syönnistä sattuu suun limakalvoille, käärmeen päälle astumisesta seuraa purema, kiven päälle astumisesta seuraa mustelma jne...eli hevonen oppii ympäristöstään ja sen myötä se oppii välttelemään sille epämiellyttäviä asioita. Kuten vaikkapa ihmistä, jonka läsnäolosta seuraa epämukava olo.

    VastaaPoista
  20. Minna eivät ne hevoset välttele sitä sähkölankaa. Ne jopa syövät sen alta. Eivät myöskään hevoset joille minä olen opettanut paineen avulla ettei ihmisen päälle saa rynniä ole vältelleet minua. Nekin syövät minun jalkojeni välistä, tarjoavat itseään rapsuteltaviksi, kävelevät vapaana perässä jne.

    Jos puhutaan rankaisusta pitäisi ensin päättää puhutaanko siitä että ihminen "rankaisee" hevosta vai siitä mitä rankaisu tarkoittaa oppimisteoriassa. Jos ihminen nostaa vähän sormeaan ja hevonen pysähtyy sormen noston aiheuttaman paineen takia oppimisteorian mukaan silloin on kyse positiivisesta rankaisusta. Aivan samoin jos hevonen talutettaessa pysähtyy, ihminen vetää aivan pikkuriikkisen narusta, hevonen lähtee liikkeelle ja minimaallinen paine poistuu kyse on negatiivisesta vahvisteesta. Jos puhutaan että tämä sormen nosto ja pieni vetäminen narusta on pahoinpitelyä ja väkivaltaa jonka johdosta hevonen alkaa vältellä ihmistä kyse on enemmän kun pienestä kärjistämisestä :-)

    VastaaPoista
  21. Nyt sinä Harri taas vääristelet kirjoittamaani. Jospa luet alkuperäisen kirjoituksen uudelleen =)

    VastaaPoista
  22. Minna, sinä et ole missään vaiheessa sanonut mitä sinä tarkoitat rankaisemisella tai lyömisellä. Onko se sinun tarkoittamasi rankaisu sitä että ihminen "rankaisee" hevosta vai sitä mitä rankaisu tarkoittaa oppimisteoriassa?

    Mitä se lyöminen on? Painettahan on kahdenlaista. Fyysistä (missä on fyysinen kontakti hevoseen) ja rytmistä (missä sitä ei ole). Kuinka kova sen fyysisen paineen pitää olla että sinä määrittelet sen lyömiseksi tai väkivallaksi? Vai onko se väkivaltaa jos sillä esim. pysäytetään hevosen liike (eli käytetään positiivista rankaisua)?

    Jos sinä kärjistäisit vähemmän ja kertoisit itse mitä näillä termeillä tarkoitat niin ei kenenkään tarvitsisi arvailla :=)
    On aika vaikea sanoa onko väkivallalle oikeutusta ennenkun tietää mitä väkivallalla tarkoitetaan.

    VastaaPoista
  23. En oikein ymmärrä, miksi lyömistä on niin kovin vaikea määritellä. Tai mitä on potkaisu? Haluaisitko, että sitä mitataan jollakin mittarilla tai onko lyönnin/potkun uhrin suustaan päästävä desibelimäärä jotenkin konkreettinen mittari?
    Lyöminen on varmasti painetta, mutta paine ei välttämättä ole lyömistä. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, ettei väkivallalle ole olemassa oikeutusta. Elämässä voi toki tulla vastaan tilanteita, joissa väkivaltaa joutuu jojo käyttämään tai kohtaamaan (enkä puhu nyt edelleenkään vain hevosista) Se, että jostakin tilanteesta selviää väkivallalla, ei tee sitä millään tavoin oikeutetuksi, koska väkivalta, oli se sitten fyysistä kuritusta tai henkistä, loukkaa yksilön oikeutta. Tätä on mm. määritelty ihan lailla ja siinä tuskin tarkoitetaan sitä, että iskun voimakkuus xxx on vähäpätöisempää kuin isku voimakkuudella abb. Uhrin saamien vammojen perusteella arvioidaan sitä, millaisesta väkivallasta on kyse. Ja nämä vammat voivat olla myös henkisiä.
    Lyöminen ei muutu mitenkään erilaiseksi, oli kyse hevosesta tai ihmisestä puhumattakaan oppimisteoriasta. Ei mikään teoria myöskään hienoilla termeillä kuorrutettuna tee sitä väkivallattomaksi.

    Tässä vielä lainaus wikipediasta: "Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä.[1] Useimmiten sanalla ”väkivalta” viitataan nimenomaan ruumiilliseen voimankäyttöön, mutta on olemassa myös muun muassa käsitteet henkinen väkivalta sekä rakenteellinen väkivalta. Henkisellä väkivallalla viitataan toisen ihmisen loukkaamiseen esimerkiksi sanallisesti."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Väkivalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi lyömistä on niin kovin vaikea määritellä tai mitä on potkaisu?

      No, otetaan vaikka tuo potkaisu. Jos istuu hevosen selässä ja laittaa pohkeilla painetta kuinka kovalla voimalla sitä painetta voi antaa ennenkun se muuttuu potkimiseksi?

      Jos väistättää maastakäsin hevosta fyysisen paineen avulla kuinka kovaa painetta voi käyttää ennen kun se muuttuu lyömiseksi tai väkivallaksi?

      Tuo ruumiillista koskemattomuutta loukkaava voimakeinojen käyttö ei oikein sovi hevosten kanssa tekemiseen. Sitä ruumiillista koskemattomuutta loukataan koko ajan.

      Laki eläinten kohdalla on aika ympäripyöreä tyyliin: ei saa käyttää kohtuuttoman kovaa jne.

      Poista
  24. "En oikein ymmärrä, miksi lyömistä on niin kovin vaikea määritellä. "
    No jos 5-v lapsesi sanoo, tyhmä äiti, ja lyö sinua, tuntuuko se sinusta väkivallalta? Tai jos kaveri läimäyttää kunnolla selkään tappaakseen hyttysen niin olet varmaan ihan kiitollinen vaikka teko täyttää fyysisen väkivallan tunnusmerkit.
    Kaikki ihan varmaan on samaa mieltä että väkivallalle ei ole ikinä oikeutusta, siitä nyt on turha kinata.
    Ennemmin pitäisi miettiä, mikä on hevosen ( tietysti se on tosi paljon hevoskohtaista ) mielestä väkivaltaa, niillä kun ei ole wikipediaa käytettävissä. Ite ( ja varmaan myös laista löytyisi tähän joku pykälä ) pitäisin esim. sähköaidan sisälle vangitsemista aikamoisena henkisenä väkivaltana, mutta hevosia se ei tunnu kauheasti haittaavan.

    "Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä."

    Tavallaan tämä on hyvä lause, siinä sanotaan että väkivalta on VAHINGOITTAVAA voimankäyttöä. Erimielisyytemme on varmaan lähinnä siinä että mikä voimankäyttö on vahingoittavaa. Sitä ruumiillista koskemattomuutta ei hevostelussa käytännössä voi kauhean hyvin toteuttaa niinkuin Harri pariin kertaan on maininnut.

    VastaaPoista
  25. Väkivallasta, voimankäytöstä ja paineesta on tärkeää puhua. Toinen puoli asiasta on se, että jos voimaa/painetta ei käytetä tarpeeksi silloin kun kouluttaminen sitä edellyttää sekään ei ole hevosen etu.

    Hevonen on tyytyväinen silloin kun sillä on turvallinen olo, se osaa tehdä asiat mitä siltä pyydetään, ihminen osaa pyytää niin että hevonen ymmärtää mitä siltä pyydetään ja tekeminen on sille sekä mukavaa että kannattavaa.

    Minä uskaltaisin väittää että liian varovainen paineen käyttö on suurempi ongelma pehmeitä arvoja kannattaville ihmisille kun se että he käyttäisivät liikaa painetta. Liian aran paineen käytön seuraus on usein se että hevonen ei oikeastaan tiedä mitä siltä halutaan ja elämä ihmisen kanssa on jatkuvaa pientä ristiriitaa. Asenne tekemisessä ei saisi olla "anteeksi että olen olemassa ja sori että oon syntynyt". Jos hevonen rynnii päälle painetta pitää laittaa niin paljon että hevonen pysähtyy. Vaikka sitä pitäisi laittaa todella paljon. Jos laittaa vain vähän painetta ja hevonen ei pysähdy se oppii että paineesta pääsee eroon rynnimällä. Silloin ihminen on "opettanut" hevosen vaaralliseksi.

    Toki painetta pitää laittaa vain sen verran että hevonen pysähtyy. Herkimmät hevoset minkä kanssa minä olen tehnyt ovat pysähtyneet pelkästä ihmisen katseen aiheuttamasta paineesta. Silloin se riittää ja enemmän on liikaa. Toinen ääripää on hevoset joille on pitänyt laittaa naruriimulla niin paljon painetta kun minun voimillani on mahdollista ennenkun ne ovat pysähtyneet. Silloin se on oikea määrä ja vähemmän on liian vähän.

    Hevoset usein rauhoittuvat ja muuttuvat rennommiksi kun niille näytetään mitä saa tehdä, mitä ei saa ja mitä pitää tehdä. Sen jälkeen niiden ei enää tarvitse "arvailla" saako vai eikö saa, pitääkö vai eikö pidä, mitäköhän tuo ihminen nyt tarkoittaa. Sillä onko painetta käytetty vain katseen verran vai onko pitänyt laittaa painetta paljon ei minun kokemukseni mukaan ole merkitystä sen suhteen. Pääsääntöisesti niistä on tullut aina rauhallisempia ja rennompia.

    VastaaPoista
  26. Kuinka viisaita ja yleviä me ihmiset olemmekaan?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinten_vallankumous

    http://kirjamieli.blogspot.fi/2010/10/george-orwell-elainten-vallankumous.html

    http://ruohonkortta.wordpress.com/2012/06/10/george-orwell-elinten-vallankumous/

    http://opuscolo-kirjastakirjaan.blogspot.fi/2011/08/george-orwell-elainten-vallankumous.html

    VastaaPoista
  27. Kiinnostava keskustelu, etenkin tuon oppimisen kannalta. Alkuperäisestä oikeutukseen liittyvästä pohdinnasta myös poiketen, olen kaikkien kanssa samaa mieltä, että hyötyeläimen oppimishistoriasta on mahdoton ja tavallaan myös tarpeetonta tehdä täysin positiivista. Joskus ukkostaa ja se on pelottavaa - mutta ihmisten ongelmaa siitä ei tarvitsisi tehdä. Miten ja millä hinnalla tilanteista selvitään, sehän on jokaisen ihmisen omalla kontolla.

    Sähköaidan napsahdus turpaan on positiivinen rankaisu ja sen seurauksena lankoja ei käydäkään enää huvikseen napsauttelemassa. Mutta tämän rankaisun tulisi olla vähintäänkin reilu eli hevosen tulisi selkeästi havaita lanka ja napsahduksen tulisi olla tarkoituksensa kannalta mahd minimaalinen eli yksi toisto riittäisi (jotta lankojen alta voisi jatkossa syödä sitä heinää). Mutta tämähän on vain yksi näkökulma, eikä tarjoa lainkaan vastauksia.

    Katselin viime kesänä, kun varsa oli ensimmäistä kertaa ulkoilemassa vapaasti ja kiinnostui sähkölankojen takana olevista, sitä ruoalla houkuttevista ihmisistä. Varsa tuli ihmisten luokse ("ihan asiallisesti käyttäytyi"), mutta saikin napsun turpaansa ja pakeni paikalta. Juu positiivinen rankaisu oli ja pako vahvistui negatiivisesti. Mutta minkä pako ja mitä muuta sen jälkeen tapahtui?

    Tapahtuneen jälkeen varsa pysyi kaukana kaikista ihmisistä ja vältteli niitä, jotka sitä yrittivät jatkossa houkutella tai kaartoivat aitauksen ulkopuolella sen eteen. Tästähän tässä keskustelussa kai oli kyse? Eli mitä muuta tapahtuu sen jälkeen, kun se yksittäinen oppimistapahtuma on jo ohi. Mielellään olisi varsa saanut oppia napsun jollain muulla tavalla - täytyypä käydä tänä kesänä katsomassa, onko siitä mahdollisesti tullut "yli-itsevarma" ihmisten kanssa. ;)

    Mikä on väkivaltaa, mikä hyväksyttyä fyysistä ohjailua tai pakottamista, liittyy aina yksilön käyttäytymisvalikoimaan (eli mitä kaikkea se osaa tehdä ja mitä niistä asioista voidaan jatkossa muokata), tilannekokonaisuuksiin (eli missä ja kenen kanssa ja millä välineillä) sekä ennen kaikkea yksilön senhetkisiin valmiuksiin (terveys, hyvinvointi, respondentti/klassinen ehdollistuminen) oppia se ihmisen tarkoittama, tilanteen oleellisin osatekijä. Koska tämä viimeinen osa on se kokonaisuutta dominoiva, puhutaan ihmisten kesken toimintatapojen oikeutuksista ja niiden oikeellisuudesta. Kuitenkin ihmisen pitäisi saada se oma työnsäkin tehtyä...

    Pohdinta ei koskaan ole helppoa tai välttämättä edes yksiselitteistä, mutta helpolla itsensä päästäväthän ne typerimmät oikeutukset tekevätkin. Itse, vaikkakin välillisesti hankituista ongelmatilanteista ei tulisi henkilökohtaistamalla selvitä, se kun ei ole sen eläimen vika. Lisäksi hevosista eläinlajina tarvitaan paljon uutta tietoa.

    Oppimisen kannalta paras kombo on yhdistää positiivinen vahvistaminen sammuttamiseen. Silloin opetettava käyttäytyminen on suoritustasoltaan parasta mahdollista, eikä sisällä ylimääräisiä hankauskohtia. Vaikeinta on, että sen taidon oppiminen vaatii kouluttajalta paljon opiskelua ja käytännön harjoitusta.

    Kiitos Minnalle hyvästä blogista! Tämä oli ensivierailuni.

    VastaaPoista
  28. Kiitos Jirka villakoiran ytimestä. Tiesin, että kun asiaa katsoo sieltä laitumen aidan toiselta puolelta, oivallukset ovat toista luokkaa=)

    VastaaPoista
  29. Ja kiitos myös Tuomas, Harri ja Jirka asiallisesta keskustelusta. On ilo huomata että vielä kyetään esittämään asioita perustellusti ja esittämään hyviä kysymyksiä sekä vastaamaan itse niihin. Eläimen oppimisprosessit ovat niin monisyisiä ja jatkuvia että ihmettelen suuresti jos joukostamme löytyy nero, joka tietää vankkumattomat oikeat vastaukset. Siksi onkin hienoa että tästä (vaikeasta) aiheesta on käyty näin monipuolista keskustelua.

    VastaaPoista
  30. Ei varmaan enää ole juurikaan lisättävää mutta kiitos keskustelusta ja asiallisista sekä täsmällisistä vastauksista kysymyksiin :)

    Jirka, tarkoititko siis että se mikä tietyssä tilanteessa tietyn hevosen kanssa ei ole väkivaltaa, voitaisiin tulkita väkivallaksi eri tilantessa eri hevosen kanssa ?

    ( Mikä on väkivaltaa, mikä hyväksyttyä fyysistä ohjailua tai pakottamista, liittyy aina yksilön käyttäytymisvalikoimaan (eli mitä kaikkea se osaa tehdä ja mitä niistä asioista voidaan jatkossa muokata), tilannekokonaisuuksiin (eli missä ja kenen kanssa ja millä välineillä) sekä ennen kaikkea yksilön senhetkisiin valmiuksiin (terveys, hyvinvointi, respondentti/klassinen ehdollistuminen) oppia se ihmisen tarkoittama, tilanteen oleellisin osatekijä. )

    VastaaPoista
  31. Kyllä, loistavaa keskustelua ja näkökulmia!
    Tuo ajatus siitä, että riippuu yksilöstä, eläimestä, sen koulutustasosta, motivaatiostakin, puhumattakaan ihmisen vastaavista, vaikuttavat varmasti ympäristön kera siihen, mikä on yhdelle väkivaltaa, ei välttämättä ole sitä toiselle. Ja loppuviimeksi ihminen joka sitä määrittelee, tekee sen määritelmän omantunnonsa, aikomuksensa ja seurauksen (oikeutuksen) perusteella?
    Tämähän yksinkertaistetusti on havaittavissa myös tässä keskusteluketjussa =)

    VastaaPoista
  32. Hevoset ja väkivalta/voimankäyttö on mielenkiintoinen asia koska eläinten maailmassa ei ole ihmisoikeuksia. Ainoa oikeus eläinten maailmassa on vahvemman oikeus. Eläinten maailmassa on myös erilaista väkivaltaa. On sitä kun saalistaja yrittää tappaa saaliin, saalis yrittää puolustautua ja sitä kun saman lajin yksilöt ottavat yhteen.

    Vaikka hevoset ovat yleensä rauhaa rakastavia eläimiä nekin joskus ottavat yhteen aika väkivaltaisesti. Se on kuitenkin erilaista väkivaltaa kun se että peto yrittää tappaa hevosen. Ihminen ei voi koskaan aivan varmasti sanoa miten hevonen kokee asiat. Minä uskon että hevonen kuitenkin kokee sen väkivallan mitä käytetään hevosten keskinäisessä välien selvittelyssä eri tavalla kun sen väkivallan mitä peto käyttää hevosta kohtaan.

    Vaikka hevonen tuskin pitää ihmistä toisena hevosena silti voimankäytön pitäisi olla sellaista mitä hevoset käyttävät keskenään eikä sellaista mitä peto käyttää hevosta kohtaan koska hevonen luultavasti kokee nämä asiat eri tavalla. Hevosten keskinäisessä välien selvittelyssä hevoset yleensä antavat toiselle hevoselle mahdollisuuden väistää tai pysähtyä pienemmästä merkistä. Hevonen laskee pään alas, vetää korvat luimuun, paljastaa hampaat, kääntää takapuolen toista kohti ja vasta sitten potkaisee jos toinen "ei usko vähemmällä". Ihmisen pitäisi käyttää voimaa, silloin kun sitä pitää käyttää, samalla tavalla. Antaa hevoselle mahdollisuus toimia vähemmällä. Eli vähän julmasti sanottuna ennen voimankäyttöä pitäisi aina kun mahdollista tulla uhkaus. Tätähän paineen asteittainen nostaminen on. Jos käyttää suoraan kovaa painetta silloin toimii kuten peto. Minä uskon että hevonen kokee nämä kaksi erilaista voimankäyttötapaa eri tavalla ja se vaikuttaa siihen miten hevonen suhtautuu ihmiseen myöhemmin.

    VastaaPoista