tiistai 17. tammikuuta 2012

Asuuko luomuhevosesi häkissä?

Eläinsuojeluasiat puhuttavat oli kyseessä tuotantoeläin tai lemmikki. Yksi valitettavan usein unohdettu ihmisen kesyttämistä eläimistä on hevonen. Ajatelkaas nyt! Samaan aikaan kun päivittäin saamme lukea esim. somesta että kana oppii tuntemaan vain n 30 lajitoveriaan, joten sitä suuremmat yhteisöt aiheuttavat kohtuutonta stressiä tai että luomusikalassa on säädösten mukaan oltava lattianeliöitä yhtä 85 kg:sta sikaa kohti 1,1 m2. Kun tämä suhteutetaan hevosen kokoon, voidaan huomata että itseasiassa, suuri osa maamme hevosista asuu ja elää yhtä hulppeasti kuin luomusika.

Toki, luomuhevosta harjataan ja paijataan päivittäin. Se saa tarkoin suunniteltua liikuntaa ja valmennusta (jota se luonnollisesti osaa myös arvostaa =) Sen sijaan, se ei välttämättä saa syödäkseen yhtä hyvin ja puhtaasti kuin luomuinen sika, eikä sen ulkoilualueen kokoa ole säädöksissä määritelty.


Kun viimein on odotettavissa eläinsuojelulakiin tarpeellisia muutoksia, toivon hevosen puolesta ennenkaikkea sitä, että hevosihmiset riisuisivat pinkit lasit päästään, uskaltaisivat aidosti katsoa minkälaisen eläimen kanssa olemme tekemisissä ja sen jälkeen riisutaan pinkit fleeceloimet ja annetaan hevosen olla hevonen. Moni hevonen varmasti sietäisi sen huonon ratsastuksen taikka pikkasen hankaavat suojat, jos se kaiken muun ajan saisi viettää lajityypillistä elämää. Siihen ei kuulu toisten lajitovereiden silmäily kaltereiden välistä, tai tarhaaminen postimerkin kokoisessa tarhassa 2 tuntia päivässä.

Valitettavan usein ihminen haluaa olla se ainoa hevoselle ärsykkeitä antava asia koko maailmassa ja tämä on mielestäni yksi pahimmista asioista mitä ihminen hevoselle tekee. Tilannetta voisi verrata siihen, että muuttaisit itse läppärisin kanssa ulkovessaan. Akun loputtua odottelet päivät pääksytysten sitä, että joku suvaitsee tulla sinua viihdyttämään. Ja kyllä, niinhän se "huolehtijasi" tuleekin, lähes joka päivä hän varustaa sinut päivän liikuntasettiin, joka kestää juuri niin pitkään kuin "huolehtijasi" haluaa....ihnimillistämistä? NO kyllä!!!! Mutta ihan samassa mittasuhteessa kuin se, että hevosen lyöminen oikeutetaan sillä, että "potkivathan ne toisiaan laumassa?"

Ja lukijani, sinä, jolla nousi otsa kurttuun kärjistämisestäni, mieti hetki, pääseekö hevosesi ulos piehtaroimaan hankeen ilman loimea tai kuinka monta eri lämpötila-asteille varattua loimea karsinan ovessa roikkuu, luonnollisesti ohjeiden kera?

23 kommenttia:

  1. Monen hevosen kohdalla omistajan mielestä on myös suotavaa, ettei hevonen ainakaan "yltiöpäisesti" liiku aitauksessaan, sillä kengät voivat pudota ja talvella ne aiheuttavat myös polkemia.
    Aina noita hierontakeikoilla nähdessäni olen onnellinen omieni kengättömyydestä.

    VastaaPoista
  2. Juuri eilen keskustelin ystäväni kanssa ja kerroin, kuinka eilen pihaton viereisessä metsässä työskentelevä metsätraktori sai pakkasenpureman hevoslauman liikkeelle (ärsyke!!) ja kuinka ne painelivat liki puolentoista hehtaarin alueella (jossa on useampi portti ja kuja) polviaan myöten hangessa. Voi että kun olisi hokkikengät tehneet ikävää jälkeä..... puolentunnin reippailun päätteeksi jokainen kävi puhtaalla hangella piehtaroimassa pintaan nouseen hien pois. Luomuhevosen elämää?

    VastaaPoista
  3. Minulta kun puuttuu kokonaan sellainen tavoitteellinen hevosharrastustausta, valmennuksineen ja kisailuineen, olen näiden kysymysten äärellä ihan monttu aukisena monta kertaa. Hevosenomistajana olen saanut viettää todella huoletonta elämää, ei jalkavaivoja eikä loimituksia, ei stressivaivoja eikä ruokintapulmia. Heppa elää ilman kenkiä paksussa talviturkissa leppoisaa pihattoelämää. Lihoo syksyllä ja laihtuu kesäksi ;-). Ei tarvitse liikutella sen kummemmin, ratsastan kun keli sallii ja ainoa varsinainen huoli on pihattokaverien pysyvyys. Minulle olisi tosi kova paikka tarhata hevosta yksin ja sisätiloihin se olisi aivan liian paksuturkkinen. Tosin tämä varmasti on osittain rodullinenkin kysymys, mutta olen nähnyt puoliveristen sporttimallienkin pärjäävän aika samantyylisellä hoidollla. Aikoinaan lopetin koirien kasvattamisen ja näyttelytouhun kun se alkoi tuntumaan epäeettiseltä, ja samantyyppisesti kaikessa hiljaisuudessa suhtaudun hevosen urheiluvälineellistämiseen. Minun ei tarvitse olla siinä mukana ja saan ihmetellä kaikkea kummallista siihen liittyvää, yritän olla kohtelias ja kiinnostunut vaikka välillä tekisi laittaa silmät kiinni :-(

    VastaaPoista
  4. Jokainen meistä tekee ihan varmasti parhaansa eläinten hyvinvoinnin eteen. Halusin ihan sen vuoksi kärjistää tätä keskustelua, että toivon ihmisten oivaltavan kuinka kaksinaismoralistista on estää omalta hevoseltaan sen lajityypillinen käyttäytyminen ja samaan aikaan kauhistella esim. tuotantoeläinten oloja.
    Kun kysessä on omantunnon ja moraalin kysymykset, ei ole mitään oikeaa tai väärää, niin pitkään kuin noudatetaan lakia. Ja kun sitäkin voi valitettavasti tulkita monella eri tavalla....

    VastaaPoista
  5. Hevonen on niin iso ja herkkä eläin että sen ympärille on vuosisatojen aikana rakentunut kulttuuri joka rumasti sanottuna perustuu enemmän vallankäyttöön kuin tarpeiden huomioimiseen. Ihan pelästyin kun tajusin miten paha mieli minulle tulee monistakin hevostenpitoon liittyvistä asioista. Kun yleensä pidän itseäni aika suvaitsevaisena ja tottuneena kunnioittamaan toisten arvoja. Omantunnon ja moraalin kysymykset ovat henkilökohtaisia enkä halua tuomita ketään, mutta silti voin omilla valinnoillani ja esimerkeilläni vaikuttaa asioihin. Ja tietoa voi aina pyrkiä lisäämään, kun monesti tuntuu että ihmiset eivät tiedä mitä ne lajityypilliset tarpeet ovat.

    VastaaPoista
  6. Sillä että hevosella on kengät ja että sillä kilpaillaan ei ole mitään tekemistä olosuhteiden kanssa joissa sitä pidetään.

    Mutta itse asiaan. On helppo sanoa että hevosia ei saisi pitää postimerkkitarhoissa (mistä itse olen samaa mieltä) mutta miten määritellään se minkä kokoinen tarha on riittävän suuri? Jos lähdetään siitä minkälaista lajityypillistä elämää esim. villihevoset elävät (laiduntavat ja liikkuvat päivässä kymmeniä kilometrejä) ja olosuhteet määriteltäisiin sen mukaan Suomessa ei olisi yhtään hevosta.

    Lainsäätäjän pitää määritellä minimikriteerit ja lainsäätäjän pitää pystyä myös perustelemaan miksi ne ovat sellaiset kun ovat. Minä en pystyisi sitä määrittelemään tai ainakaan perustelemaan miksi ne ovat juuri sellaiset. Miksi ei kymmenen neliömetriä enemmän tai vähemmän? Pystyykö oikeasti kukaan? Raja on kuitenkin vedettävä johonkin. Siksi tämä tulee olemaan aina ikuisuuskysymys ja loppupelissä kyse on aina yksittäisen ihmisen omasta näkemyksestä mitä hyvä hevosen pito on.

    EU-direktiivit määrittelevät minimikorkeuden sille kuinka korkea tallin pitää olla. Tämä on periaatteessa oikein mutta ajatelkaa että teillä olisi pari senttiä liian matala talli jota ei voi korjata vastaamaan direktiiviä. Eli hevosten pito loppuisi siihen. Tuntuisiko tämä siinä vaiheessa oikeudenmukaiselta? Niillä parilla sentillä ei oikeasti ole väliä mutta raja on vedettävä johonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No yleisin kuulemani selitys on että kisahevosia pidetään erillään jotta ne eivät telo toisiaan (hokkien ja kenkien syy, kuulemma) ja että on pakko pukea toppa-asuihin kun karvat klipataan sisällä treenaamisen takia, mikä on minullekin todellistunut kun talviturkissaan heppani ei todella jaksanut tehdä mitään viiden asteen syyslämpimällä ;-). Että onhan niillä jonkinlainen yhteys.

      Poista
    2. Se hevosen tilantarpeen tai liikunnanmäärän määrittäminen ei ole sen vaikeampaa kuin minkään muun eläimen kohdalla. Ja meidän tavisten ei siihen tarvitse pystyäkään, sitä varten on olemassa eläinlääkärit, eläinsuojelun ammattilaiset ja lainlaatijat.

      Ja olen samaa mieltä siitä, että sentti sinne tai tänne ei pitäisi olla SE juttu, vaan kokonaisuus. Hevosta tuskin lohduttaa "tietää", että sen karina on EU-standardien mukainen, etenkään jos se viettää siellä aikaa 22 tuntia vuorokaudessa....

      Poista
    3. Eläinlääkärit, eläinsuojelun ammattilaiset ja lainlaatijat ovat tulleet siihen tulokseen että postimerkkitarhat ovat ok. Muutenhan hevosten pitäminen niissä olisi laitonta.

      Poista
    4. Itseasiassa laissa ei ole säädetty hevosten ulkoilualueen minimikokoa. Vielä.

      Poista
  7. Mun tammalla on kuin onkin pinkki fleeceloimi kuivatukseen, mutta muuten kyllä saa viettää ihan täysipainoista pihattoelämää, ties-kuinka-isossa tarhassa. En oikein kestä ajatusta hevosista jotka viettävät suurimman osan elämästään karsinassa... :(

    VastaaPoista
  8. Mun hevonen oli kolme vuotta 9 hevosen laumassa ja kaikilla oli kengät. Jotain pieniä kolhuja jotka paranivat itsestään. En sano etteikö riskejä olisi, kyse taitaa olla siitä mitä riskejä haluaa hyvinvoinnin takia ottaa...

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Nina, höpö,höpö ;-) On kisahevosia joita pidetään postimerkkitarhoissa ja on kisahevosia joilla on isot tarhat, tarhakaveri ja jotka ovat laumassa laitumella kesät. On myös harrastehevosia joilla ei kilpailla ja jotka asuvat pienissä, puutteellisissa tiloissa pihan perällä. On myös harrastehevosia joilla ei kilpailla ja joilla on yhtä hyvät olot kun hyvin pidetyillä kisahevosilla.

    Itseasiassa suuri osa "hevoskuiskaajista" joiden netissä olevia videoita siitä miten he ratsastavat ilman varusteita ihaillaan on kilparatsastajia (Clinton Anderson, Stacy Westfall jne.). Myös Suomessa suurin osa näistä arvostetuimmista "hevoskuiskaajista" kilpailee tai on kilpaillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harri, en väittänyt että näillä asioilla välttämättä olisi yhteyttä muuten kuin uskomuksina. Siis: olen törmännyt ihmisiin jotka ajattelevat näin. Kun olen ihmetellyt miksi niitä ei tarhata yhdessä, niin syyksi on sanottu hokit, kengät ja välienselvittelyyn liittyvät muut riskit joita ei haluta ottaa kun on kyse arvokkaammasta harrastehevosesta. Uskon että kyse on piintyneistä tavoista ja haluttomuudesta ottaa riskejä, mikä on hyvin ymmärrettävää sekin. Ja varmasti mukaan sopii niitäkin joiden hevonen ei vain sovellu yhteiselämään, syystä tai toisesta.

      Jos joku pyrkii antamaan kisahevoselleen lajityypilliset oltavat niin se on hyvä ja varmasti niin tapahtuukin.

      Tilanahtaus on mun käsityksen mukaan yksi ongelma. Mun heppa meni liian ahtaaseen pihattoon ja alkoi aika pian napostelemaan muita siinä määrin että oli pakko vaihtaa porukkaa. Tilavassa pihatossa ja tarhassa ongelmaa ei ilmennyt.

      Mutta siis mun maailmaani ei kuulu hevosurheilu ja katson tätä ilmiötä ihan vain pullahevos / kukkahattutäti -näkökulmasta.

      Tämä on asioiden pohtimista ja erilaisten näkökulmien esilletuomista, ei faktojen esittämistä ;-)

      Poista
  11. Mun käsityksen mukaan kyse on vanhoista piintyneistä tavoista, sittä ettei hevosta eläimenä tunneta kovinkaanh yvin ja sitten vielä haluamisesta. Perusteluita, miksi ei laumaan jne., löytyy ihan rajattomasti=)

    VastaaPoista
  12. Juttusi oli aika kärjistetty. Kärjistänpä siis minäkin:
    Olenkin jo pitkään miettinyt, että kaikki maailman hevoset pitäisi tappaa, koska ovat lajina täysin turha ja ihmisten armoilla. Säästyisi luonnonvarojakin.
    Muutaman mustangin voisi jättää ameriikkaan henkiin, sikäli mikäli pärjäävät ilman ihmisten apua ja kosketusta.
    Koska loppujen lopuksi hevosenhan ei kuulu olla ihmisten kanssa lainkaan tekemisissä, eli se Sinun ah-niin-hyvin-ja-oikein pidetty hevosesisikin oikeastaan kärsii, vaikket sillä niitä loimia tai suojia ikinä käyttäisikään, ja ratsastaisit aina ilman satulaa ja suitsia. Mutta onko hevosta tarkoitettu ratsuksi tai sietämään ihmiskäden kosketusta? Kas siinäpä pulma...
    Asioiden yleistämisestä ja kärjistämisestä ei koskaan hyödy kukaan, kaikkein vähiten ne itse hevoset.

    VastaaPoista
  13. Olen miettinyt ihan samaa asiaa. Tosin niitä hevosia ei tarvitsisi tappaa, päästetään ne vaan vapaaksi luontoon, jonne tämän päivän kesyhevosista, ehkä vain osa sopetuisi. Loput, ne heikommat tai huonommin sopeutuvaisimmat kuolisivat pois.
    Toisaalta, tässähän on kyse lopulta siitä, millaisin stansardein me arvioimme hevosten tai minkä tahansa eläimen hyvinvointia. Matkan päästä se arvioiminen on ihan erilaista kuin seisten kasvotusten sen hevosen kanssa?

    VastaaPoista
  14. Ihan hyvä on joskus kärjistellä. Ei maailma toivottavasti ole niin mustavalkoinen. Jokainen voi omalta osaltaan miettiä mistä voi tinkiä ja mistä ei. En usko että tämä mun harrastukseni ihan hirveästi kärsimystä tuottaa, mutta tottahan jonkunlainen itsekritiikki pitää löytyä. Tuotanko tarpeillani liikaa stressiä. Ihan vastaavan keskustelun olen käynyt itseni kanssa liittyen koiranäyttelyihin ja pentujen lähettämiseen toiseen maanosaan "koska se on niin hienoa ja tyydyttää egoani". Nyt mulla on koira jonka elämässä ei ole stressaavia näyttelyreissuja eikä sitä arvioida ulkoisin perustein. Ja mun on helppo nyrpistellä nenääni toisten tavoille harrastaa, kun niillä ei ole mun egoni kanssa mitään tekemistä. Paitsi ehkä sillä että saan ylipäätään nyrpistellä jollekin :-D

    VastaaPoista
  15. Olipas pakko kirjoittaa oma juttu samasta aiheesta :)

    t. Heidi
    http://plaza.fi/stadion/ratsastus/satulahuone/hevostenpito-ja-yksi-oikea-mielipide-lisaa

    VastaaPoista
  16. Hyvin kirjoitettu! Tosin jäin miettimään sitä etä usein puhutaan ns. "mahdottomuuksien puhetta", ei haluta nähdä mahdollisuuksia joilla asioiden tilaa pystyttäisiin kohentamaan, vaan kaikki energia menee siihen että keksii syitä oman toimintansa oikeuttamiseen.

    Se on kyllä kumma juttu, että en ole oikein koskaan ottanut kierroksia mistään eläinsuojelujutuista, häkkikanaloista, lihansyönnistä jne. Mut tää juttu vaan kolahtaa niin kovin. Ehkä ois vaan parempi yrittää sulkea silmänsä ja ajatella että ei tämä nyt ole maailman eniten kärsimystä aiheuttava juttu kuitenkaan, että on paljon muutakin kärsimystä. Mutta joo, hevonen urheiluvälineenä ei ilmeisesti mahdu mun maailmaani, mikäli siitä seuraa ongelmia sille heposelle. Kilpailu on kovaa, enkä tiedä onko mikään muukaan huippu-urheilu kovinkaan terveellä pohjalla.

    VastaaPoista
  17. Minna: Pakko sen verran vielä lisätä, että itsekin aika usein tulee kasvotusten noiden omien kaviokkaiden kanssa seistyä ;-)

    Koiramaailmassahan on jo hylätty se ajatusmaailma, että kesykoiria voisi verrata susiin. Olisiko jo aika myöntää, että kesyhevosetkaan ei ole ihan täysin suoraan vertailtavissa villeihin esi-isiinsä?
    Olisi kiva kuulla, mitä tuo luonnonmukaisuus ihan konkreettisesti on? Miten se eroaa "normaalista" hevosenpidosta, jos normaalilla tässä tapauksessa tarkoitetaan sellaista perushoitoa, eli putte asuu normit täyttävässä karsinatallissa, tarhaa vaikkapa 8-18, tekee ratsunhommia perusvehkeet päällä illalla pari tuntia ja syö heinää, kauraa ja kivennäiset.
    Miten te pidätte hevosianne? Miten ne asuvat? Tallissa? Pihatossa? Hiekka vai maapohja? Ratsastetaanko niillä vai miten niitä liikutetaan? Kilpailetteko? Millaisia varusteita niillä käytätte? Vai käytättekö lainkaan?
    En ole nimittäin mistään (edes Tunne Hevonen-lehdestä) löytänyt tietoa aiheesta. Ainoastaan löytyy se perinteinen vastakkainasettelu: Jos ratsastat hevosellasi satulalla ja kuolaimilla, se asuu tallissa ja loimitetaan tarhaan, niin se on Iso Paha. Sen sijaan hevosta tulisi pitää Luonnonmukaisesti.
    Mitä se on?

    VastaaPoista
  18. Kiitos MIlla mielenkiintoisesta pohdinnastasi. Taidan tehdä tästä ihan kokonaan uuden blogikirjoitukse, koska aihe on niin laaja =)

    VastaaPoista