Kun hännästä ei näy kuin tupsu, on hevostaitaja tehnyt tempun, joka kaikessa uskottavuudessaan on niin konkreettinen, ettei kukaan uskalla kyseenalaistaa, onnistuiko se vai ei.
Tarkastellaanpas lastausta tehtävänä hieman.
Päämääränä on saada hevonen koulutettua niin, että se kävelee traileriin/autoon rennossa ja rauhallisessa mielentilassa ja tämä mielentila/tunne säilyy myös ajoneuvon liikkuessa. Jälkimmäistä ei voi kouluttaa ilman ensimmäistä ja sitä ei myöskään voi kouluttaa ilman, että ajoneuvo todella liikkuu. Kiihdytykset, jarrutukset ja käännökset vaikuttavat hevosen tasapainoon, ja siksi ne kannattaa opettaa huolellisesti, koska pelästynyt hevonen lasikuitukopissa on vaarallinen sekä itselleen, että ympäristölleen. (toim.huom. olen todistanut näkyä, jossa hevonen syöksyy trailerin katosta läpi)
Lähtökohtana kaikkeen lastaamiseen ja kuljettamiseen liittyvään koulutukseen kannattaa siis pitää turvallisuus, joka syntyy hevosen rauhallisesta tunnetilasta.
Seuraava teema on luonnollisesti se, millä keinolla hevonen saadaan sisälle traileriin. Kuten edellä kerroin, ei ole mitenkään yhdentekevää, miten se tehdään. Pelottelemalla tai huijaamalla, ehkä väkisin kantamallakin se saattaa onnistua kerran tai pari, mutta itse lastaustilanteessa tässä vaiheessa onnettomuusriski kasvaa, sekä hevosella, että lastaajalla/lastaajilla.
Ongelmalliseksi lastaamisen hahmottamisen tekee se, että ihmisten on monesti vaikea ymmärtää, että päämäärä ei ole vain saada hevonen traileriin, vaan että se haluaa! kävellä sinne, seistä siellä kuljetuksen ajan ja tulla ulos trailerista rauhallisena. Oikeassa elämässä mikään vaneri- tai lasikuituseinä ei pidä hevosta väkisin sisällä, joten sen myötä pakottaminen ei ole vaihtoehto. Jos lastaamiselle halutaan ottaa jokin toinen yhtä konkreettinen käytännön esimerkki, helpoimmin ymmärrettävä on varmaankin kavioiden hoito. Ei riitä, että hevosen jalan saa irti maasta, vaan sen lisäksi hevosen pitää voida kannatella itseään kolmella jalalla (jolloin sen massan kantopinta-ala puolittuu!) ja säilyttää tämä asento useiden minuuttien ajan. Jokainen, joka on joskus kokeillut pitää väkisin kiinni pelkäävän hevosen jalasta tietää, ettei se onnistu ihmisvoimin. Tästä syystä kaikessa viisaudessaan hän valitettavan usein ratkaisee tilanteen joko pakkokeinoin (huulipuristin, pelottelu jne) tai rauhottamalla hevosen. Samat kikat toimivat myös lastatessa...
Molemmissa on kyse sekä siitä, millaisessa tunnetilassa asiaa opetetaan, sekä siitä, että pienikin jännitys tai huolestuminen vaikuttaa hevosen fyysiseen tasapainoon. Mitä jännittyneempi hevonen, sitä todennäköisemmin se kokee tarvetta levittää jalkansa ja juurruttaa ne niin vakaasti maahan, ettei mikään voima saa sitä liikkeelle. Paikoilleen juurtunut, silmääkään räpäyttävä hevonen ei siis kettuile, vaan pelkää ihan oikeasti.
Lopuksi vielä muistutus siitä, että tunnetila tarttuu eliöstä toiseen. Jos lastaaja on jännittynyt, hermostunut jne, hänen kontaktinsa/tunteensa/tuntumansa hevoseen muuttuu välittömästi ja samalla ihmisen tunnetila tarttuu hevoseen. Ongelmien tullessa vastaan, ei ole ollenkaan huono idea pyytää ammattimainen eläintenkouluttaja apuun, koska hänellä on työkalut purkaa edessä oleva tehtävä riittävän pieniin paloihin ja kyky, sekä kärsivällisyys edetä hevosen ehdoilla.
Ongelmalliseksi lastaamisen hahmottamisen tekee se, että ihmisten on monesti vaikea ymmärtää, että päämäärä ei ole vain saada hevonen traileriin, vaan että se haluaa! kävellä sinne, seistä siellä kuljetuksen ajan ja tulla ulos trailerista rauhallisena. Oikeassa elämässä mikään vaneri- tai lasikuituseinä ei pidä hevosta väkisin sisällä, joten sen myötä pakottaminen ei ole vaihtoehto. Jos lastaamiselle halutaan ottaa jokin toinen yhtä konkreettinen käytännön esimerkki, helpoimmin ymmärrettävä on varmaankin kavioiden hoito. Ei riitä, että hevosen jalan saa irti maasta, vaan sen lisäksi hevosen pitää voida kannatella itseään kolmella jalalla (jolloin sen massan kantopinta-ala puolittuu!) ja säilyttää tämä asento useiden minuuttien ajan. Jokainen, joka on joskus kokeillut pitää väkisin kiinni pelkäävän hevosen jalasta tietää, ettei se onnistu ihmisvoimin. Tästä syystä kaikessa viisaudessaan hän valitettavan usein ratkaisee tilanteen joko pakkokeinoin (huulipuristin, pelottelu jne) tai rauhottamalla hevosen. Samat kikat toimivat myös lastatessa...
Molemmissa on kyse sekä siitä, millaisessa tunnetilassa asiaa opetetaan, sekä siitä, että pienikin jännitys tai huolestuminen vaikuttaa hevosen fyysiseen tasapainoon. Mitä jännittyneempi hevonen, sitä todennäköisemmin se kokee tarvetta levittää jalkansa ja juurruttaa ne niin vakaasti maahan, ettei mikään voima saa sitä liikkeelle. Paikoilleen juurtunut, silmääkään räpäyttävä hevonen ei siis kettuile, vaan pelkää ihan oikeasti.
Lopuksi vielä muistutus siitä, että tunnetila tarttuu eliöstä toiseen. Jos lastaaja on jännittynyt, hermostunut jne, hänen kontaktinsa/tunteensa/tuntumansa hevoseen muuttuu välittömästi ja samalla ihmisen tunnetila tarttuu hevoseen. Ongelmien tullessa vastaan, ei ole ollenkaan huono idea pyytää ammattimainen eläintenkouluttaja apuun, koska hänellä on työkalut purkaa edessä oleva tehtävä riittävän pieniin paloihin ja kyky, sekä kärsivällisyys edetä hevosen ehdoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti